Lapaset, sukat ja purjehtiminen

Yksi keskeneräinen työ  saatiin jatkoa ja tein uuden työn. Langoiden päättely jääköön myöhemmäksi. Sain neulottua toisen lapasen valmiiksi lauantaina. Peukolat uuppuvat vielä ja jatkoin sunnuntaina toisen peukolan ja aloitin myös uuden työn, miesten sukat koko 46. Lankana minulle tuntematon lankaa, Vesa, suomalainen sukkalankaa ja siniset ovat Novitan Jussi-langasta.
Mutta, mutta.. löysin lisää keskeneräisiä töitä siivotessani. :P Niistä kuvia seuraavassa kirjoituksessani.

Nyt kuvia työni edistymisestä:

vielä pariton lapanen

pari neulottu

toiselle tehty peukola

miesten sukka koko 46

yksi sukka valmis, toinen neulotaan

Lähden nyt viikoksi purjehtimaan eli tämä blogi on nyt viikon ajan hiljaista. Voitte seurata purjehtimisen tästä linkistä. Lähdemme maanantaina 23.7. Helsingistä Visbyhyn, eli Gotlannin saarelle ja takaisin Turkuun. Reissu kestää viikon ja on mukavaa tavata vanhoja tuttuja, viimevuotisesta purjehdusleiriltä (kuva kuunari Helenasta) tulee muutamia samoja henkilökuntaa, mm. kapteeni. :) Otin mukaan miesten sukan langat mukaan, neulon toisen parin merellä. Purjehdusleirin jälkeen minulla onkin näytettävää teille lumouksiani. ;)

Anna-Leena Härkönen

Tykkään lukea kirjoja ja haluan antaa niille myös lyhyeitä arvosteluja.

Anna-Leena Härkösen kirjat Loppuunkäsitelty ja Heikosti positiivinen

Oma arvosteluni tähteinä: 

*    En jaksanut lukea loppuun

**   Puoliväliin asti hiukan pakotettuna

***  Melko mukavaa luettavaa vaikka ei mitenkään erityisen kiinnostavaa

**** Melko hyvä, voisin joskus lukea toiste ja keskustella kirjan aiheista

*****Ostamisen arvoinen, tulen varmasti lukemaan tätä kirjaa yhä uudelleen.

LOPPUUNKÄSITELTY  ***+

Kirjailija kertoo siskonsa kuolemasta, itsemurhasta. Selviytyminen itsemurhan jälkisestä elämästä, vihasta ja surusta. Kirjassa käsitellään miten itsemurhan tehneen lähipiiri selviää asian kanssa. Jokainen selviää omalla tavallaan. Asiasta ei luultavasti koskaan toivuta, mutta selviytyy ja tottuu elämään asian kanssa. Kirjassa ei käsitellä itsemurhan syitä tai siihen johtavia syitä. Kaikki ovat jotenkin eksyissä, eivätkä tiedä miten jatkaa elämää ilman tytärtä, siskoa, tyttöystävää, ystävää.


Minä olisin halunnut tietää itsemurhaan johtaneita syitä, mutta tosiasia on, ettei niitä syitä aina selviä lähipiirille ja sen tuskan kanssa on elättävä. Itsemurhista ei puhuta paljonkaan, vaikka niitä tapahtuu naapureille, ystäville, tuttaville. Puhumalla asiasta asioiden oikeilla nimeillä voimme ehkä vähentää asian tuoma häpeä, leima. Ehkä joku pelastuu, jos asioista puhutaan.


HEIKOSTI POSITIIVINEN ****

Anna-Leenalle tuli päähänpinttymä vauvasta. Halu saada vauva voimistuu mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Kun vihdoin on raskaana, synnytys sujui, kaikki ei ole niin onnellista kuin pitäisi olla. Haluaa kysyä miten selviytyä uuden pikkuihmisen kanssa, miten tehdä asioita, kun pelottaa tekevänsä väärin. Pitääkö olla äidinvaisto heti päällä ja osaavansa heti hoitaa tilanteen jos ei pysty?
Miksei? Kirja kertoo raskauden ja synnytyksen jälkisestä masennuksesta ja niistä selviäminen.

Minusta yhteiskunnan pitäisi keskittyä enemmän siihen, että naiset saavat riittävästi tukea ja lepoa synnytyksen jälkeen. Aiemmin oli sukulaiset tai peräti koko kylä kasvattamassa lapsen mutta nykyään jokainen saa selvitä itsekseen. Minuakin mietityttää kovasti synnytyksenjälkinen masennus, kirjan avulla ehkä pystyn hyväksymään asian helpommin jos sellainenkin minulle tulee sitten joskus.

Valokuvaajat

Ihailen monenlaisia valokuvaajia, jotka saivat tilanteen tunnelman vangittua hienosti, kuten tässä Autismi valokuvina  ja Tshernobylin onnettomuusalueen oli käynyt yksi valokuvaaja, joka kuvasi oikein hienoja, tosin surumielisiä kuvia. Tshernobly. Myös Venäjästä on kuvattu oikein ihastuttavia ja toisinaan surumielisiä kuvia.
Laitan näkyville ne kuvat, jotka ovat lemppareitani. Niissä on jokin, joka osuu sydämeen.
Kunpa minäkin joskus kuvaan samantapaisia kuvia :)

Autismi valokuvina:

Tshernobly:

Kuvia Venäjältä:

Lisää valmistuneet

Kuvasin muutamia kauan sitten valmistuneet työt.

 Novitan silmu kauluri on oikein hyvä lämmittämään viime talvena, mutta olin hiukan pettynyt siihen, että en saanut sen näyttämään kuin Novitan lehden kuvalta. Ystävä siihen, että kuvia varten olivat varmasti laittaneet kauluria niin kauan kunnes se on edustavan näköinen. Pettymys. :(

 Nämä lapaset olivat ensimmäiset neulomani ja olen siihen tyytyväinen. haluaisin ommella siihen vielä joitakin värikkäitä nappeja tai kukkia. saa nähdä toteutuuko jonkinlainen koristelua sitten joskus. :)

Kanavatyö

Minulla on muutamia kanavatöitä tekemättä. Ne ovat hidasta työtä. Tämä hevoset-kanavatyö sain syntymäpäivälahjaksi kun olin 14 vuotias ja nyt 11 vuoden jälkeenkään ei ole vieläkää valmista. Työstin sitä joka vuosi mutta ei koskaan tullut valmiiksi. En tiedä mitä teen sille kun se valmistuu. Voiko sen myydä vai heittää roskiin? En sitä keskeneräisenä kuitenkaan halua heittää pois, en osaa jättää töitä puolitiehen.

Valokuvaaminen

Minulla on Canon EOS 400D järjestelmäkamera. Täällä kameralla harjoittelen kuvaamista. Joskus käytän myös pokkarikamera, joskus kännykällä, jos kamera ei satu olemaan käsillä.

Kuvaan lähinnä luontoa ja maisemia, myös yksityiskohtammin esimerkiksi kiviä, puita tai muuta sellaista.
Opettelen kuvaamaan hitaasti, välillä en kuvannut ollenkaan moneen kuukauteen ja taito ruostui taas kerran.

Utsjoen ja Nuorgamin välinen tiellä.

Olen joskus kuvannut jotakin kaunista, mutta esim valotolppa oli ruma kuvassa. Sen voi nykyään poistattaa, useimmat ohjelmat tarjoavat ilmaisen kokeiluajan, jonka jälkeen voit jatkaa ohjelman käyttöä maksamalla sen. Se on hienoa se. :) Tässä esimerkki siitä valotolpasta:

ENNEN:

JÄLKEEN:

Utö

Kännykkäkameralla olen kuvannut esimerkiksi näitä:

Kaunis kivi, käytin tätä esimerkiksi kamerani taustakuvana.

Tämäkin oli hieno taustakuva kameralleni. Jotkut ihmetteleet miksi kuvaan maata ja tulivat katsomaan mitä löysin maasta. Löysin kiviä :D

 Kesä 2011 Helena-kuunari auringonlaskua vasten. 

Valokuva-gallergiassa on kuvia, joita olen kuvannut, ethän käytä kuvia ilman lupaani. Voit kysyä lupaa kuvan käyttämiseen minulta s-osoitteella: evig@netti.fi

Keskeneräiset työt

Jokaisella neulojalla on varmaan aina keskeneräinen työ odottamassa. Niin minullakin, niitä vaan tuppaa kasvamaan koko ajan yhä enempää jos ei muista välillä tarkistaa mitkä työt voisi koettaa tehdä loppuun asti. Minulle vaikeinta ja inhottavainta on päättelytyöt, jotka jätin aina tekemättä mahdollisimman pitkälle tai jopa käytössä oleva asuste on päättelylangat päättelemättä. Myös isompien töiden on helpompi jäädä unohduksiin jos ei jaksa keskittyä siihen aina välillä. En tiedä kuinka monta työtä on nyt kesken minulla, voisin vain arvioida 10-20 työtä suunnilleen olevan kyseessä. On ihan outoa himoa aloittaa aina uusi työ, edellisten keskeneräisten töiden sen kun vaan kasvavat.

Näytän näitä muutamia töitä jotka ovat olleet kesken jokin aikaa ja toivoisin saavani kesän aikana valmiiksi, ennenkuin muutan opiskelujen perään Tanskaan. En tiedä ehdinkö miten paljon neuloa siellä mutta toivottavasti kuitenkin sille on aikansa. Aion katsoa Tanskan lankakaupat vuoden aikana, jos teillä on suositukset, ilmoitelkaa minulleki. :) Kerron siitä Tanska-muutosta enemmän myöhemmällä kirjoituksilla.

Novitan Foxi ja 7 veljestä musta huppari. Malli vanhasta Novitan lehdestä. Mallissa oli ruskea huppari, joka olisi kiva mutta musta kelpaa minulle ihan hyvin. 

Pari vuotta sitten aloitettu sukka, lankana Gjestal Bris-soijavillalanka liukuva sininen. Sukan malli Sukkasillaan kirjasta.

Novita Milla harmaa langalla neulon kaulurin mutta katsotaan riittääkö toinen kerä loppuun asti, sillä en löytynyt kolmatta kerää eli en ehkä olekaa ostanut kolmatta vaikka niin luulin. 

Novitan Puro kahdella eri värisävyillä neulottu lapanen, peukalo puuttui ja toinen lapanen vielä. Pidän tästä paljon. Pitkävartinen sellainen.

Ja näytän myös mitkä työt ovat ikuisuusprojektit. Näitä ovat esimerkiksi peitot/torkkupeittoja, joita virkkailen mutta eivät millään valmistu, joten ne jäävät varastoon odottamaan paluumuuttoani.

Tämä tässä on muutamia palasia kokeltu virkata. Ajattelin virkata Babette Blanketin. 

Tämä peitto olen virkannut pitkään, eikä ole vieläkää valmista. Siitä tulisi sängyn päiväpeitto. Laatikossa on monta isoäidinpaloja, laitoin näkyville 2 vaihtoehtoista väriyhdistelmät. Muita värejä ei tässä käytetä. Muistaakseni noin puolet paloista on virkattu, valmiissa työssä on yhteensä yli 200 palaa. Olen aloittanut yhdistelemään valmiit isoäidinneliöt toisiinsa.

Jyväskylän Kesä

Tänään kävin katsomassa Jyväskylän Kesä tapahtumaan liityvään Sanaton Teatteri, jossa esiintyy Kulunka Teatro: André ja Dorine. Ryhmä on esitteen mukaan Espanjan Baskimaasta. Kolme näyttelijää, jotka näyttelivät André ja Dorinessa laskimeni mukaan noin 12 roolia. Se oli vakuuttavaa työtä ja näyttelijöiden ajoitukset ja ryhmätyö oli selvästiki hiottu miltei huippuunsa. Hämmästyin tästä, koska tajusin vasta näytelmän loputtua näyttelijöiden tullessa esiin kumartelemaan, heitä olikin ainostaan kolme!

Teatterissa näytteltiin sekä nykyisyyttä, että menneisyyttä hienosti muistaen hahmojen ominaispiirteitä; esimerkiksi Andrélla oli selvästi oma tapansa toimia mustekynästä loppuessa mustetta, niin nuoruudessa, kuin vanhanakin. Näytelmässä oli viljeilty runsaasti huumoria, kuitenkin sopivassa suhteessa tasain välein. Näyttelijöillä on maskit naamassa, joista tulee mieleen animaatiohahmot. Häiritsevin asia minulle on naamioiden suuruus ja silmien ilmettömyys, ikään kuin mustat napit ovat silmien tilalle. Siitäki minulle tuli ensimmäksi mieleen animaatio-elokuvan Coraline ja toinen todellisuus, jossa toisessa todellisuudessa ihmisille ommellaan napit silmiin.

Sanaton Teatteri on sitä miltä kuulostaakin, näytelmässä ei käytetty ollenkaan puhetta, kaikki toteutettiin näyttelemällä ja kehokielellä. Musiikkia ja joitakin muita äänet oli mukana näytelmässä mutta ne eivät olleet merkittävässä osassa näytelmää. Näytelmä sopi viittomakielisille erityisen hyvin ja muun maalaiset voivat ymmärtää näytelmän juonen ilman kieltä.

Tämä näytelmä on innostavaa, koska minun ei tarvinnut tilata tulkkia ymmärtääkseni näytelmän. Nykyään maailma on globaalistumassa kovaa vauhtia, ehkä tällaisille kulttuurielämyksille olisi nykyään enemmän kysyntää, koska ne eivät rajoita katsojakuntaa kovinkaan paljon, ja turstit voivat nauttia elämyksistä ulkomailla ollessa.

Näytelmän loputtua oli sanottavaa, että koko sali taputtivat erittäin kovaa ja nousimme vieläpä seisomaan taputtelemaan. Näyttelijät tulivat esiin kumartelemaan yleisölle varmaan 5-6 kertaa, ennenkuin aloimme pikkuhiljaa lopettelemaan taputtelemisen. Selvästiki suurin osa yleisöstä piti näytelmästä. Se oli koskettavaa ja itsekin aloin näytelmän loppuvaiheessa kyylehetiä.

Olen erittäin kiitollinen, että päätin mennä katsomaan tätä näytelmää. Olin kahdella vaiheilla ennenkuin ostettiin liput ennakkoon. Opin tästä sen, että minun pitäisi muistaa yrittää vastaedes olla avoimen mielin, käytävä tutustumassa kulttuurin tarjontaan erilaisimmissa muodoissa. Paitsi musiikkiesitykset, MUTTA en koskaan sano EI KOSKAAN.

Valmistuneet käsityöt

Tässä alkajaisiksi muutamia kuvia joita olin jo tehnyt:

Ystävälleni neulomani raidallinen Puro-langoista.

Itselleni neulomat pitkävartiset sukat. Malli Sukkasillaan kirjasta.

Pitkävartiset lapaset, joka voi myös kääriä lyhyeksi.

Ystävälle neulottu.

Vasemmanpuolinen alkuperäinen lapanen, jolta katosi pari ja lupasin ystävälleni neuloa samasta langasta parin sille.